lauantai 10. lokakuuta 2009

Painajainen Elm Streetillä


Dallas, TX. Roadtripin suunnitteluvaiheessa oli muutamia pakollisia paikkoja. Sellaisia joissa käytäisiin vaikka väkisin. Dallasiin meno tuntui hetkittäin väkisin menolta. Pitkä ajomatka puuduttaa ja pimeässä vielä enemmän. Dallasiin kuitenkin piti mennä.

Miltei päivälleen neljä vuotta ennen syntymääni tapahtunut John F. Kennedyn salamurha on kutkuttanut mieltä. 60- ja 70-lukujen väkivaltainen ajanjakso jotenkin tuntui alkaneen tuosta. Nyt olisi se täydellinen mahdollisuus käydä murhapaikalla. Samalla antaa alitajunnalleen lisää mutusteltavaa.

Kaupunkiin tullessa Dealey Plaza ja Elm Street tupsahtivat kuin varkain eteen. Plaza oli pieni, mutta muuten juuri kuin sen olin ajatellut. Kirjavaraston talo löytyi myös. Talon kuudenteen kerrokseen, siihen mistä sala-ampuja iski, on perustettu John F. Kennedyn Museo. Museo ei ollut matkan arvoinen. Läsnäolo tapahtumapaikalla sitäkin arvokkaampaa. Mieli sai sitä mitä oli tullut hakemaankin. Varmuutta ja epävarmuutta. Mitä muuta Dallasissa oli? Ei aavistustakaan.

3 kommenttia:

  1. tarinasi ovat sen verran mukavaa luettavaa, etten tiedä, haluanko sinun palaavan Suomeen...

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Kyllä minä tänne voisin raportoimaan jäädä. Jos siitä vain palkan saisi.

    VastaaPoista
  3. Nyt Sulla on sitten Timo T.A.:n kanssa puhuttavaa, kun siihen törmäät ;)
    Kai muistat kaimani JFK-dokumentin jostain tuolta kaukaa, taitaa olla 70-luvulta (Timo T.A. on Suomen Oliver Stone). Dallasissa asuu kuulemma paljon Nokia-suomalaisia, joten menkääs sieltä kipin-kapin pois ja Austiniin, on kuulemma hieno kylä! Tsemppiä reissuun!
    -timo

    VastaaPoista